TALOUSKASVUA NAISYRITTÄJYYDESTÄ, VAI UUSIA KANSALAISIA?

Globaalin taantuman jälkeen kaikkialla odotetaan kansantalouden siirtymistä vankemmalle kasvu-uralle, ja näin ollen siirtymistä myös nousujohdanteiselle työllisyysuralle.  Puhutaan ja laitetaan paukkuja osaamisen vahvistamiseen, T&K toimintaan, työuran pidentämiseen molemmista päistä, ja pyritään jopa nopeuttamaan opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Vaan yhtä tärkeää tekijää ei jakseta noteerata!

Vuonna 2009, 99,1% yrityksistä oli pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja yrittäjien määrä oli noin 251.000 (ilman alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä). Niistä naisyrittäjiä on nyt noin kolmannes. Naisyrittäjät ovat keskimäärin hieman nuorempia ja koulutetumpia kuin miesyrittäjät, mutta toimivat miehiä useammin yksinyrittäjinä. Talouskasvun kannalta merkittävä ja huolestuttava tieto on se, että vain joka viides naisyrittäjä toimii työnantajana. Naisyrittäjien määrän kasvusta valtaosa onkin kanavoitunut yksinyrittäjyyteen. Naisten yrityksistä noin 80 % on yritysmuodoltaan toiminimiä, ja vain noin 20 % yhtiömuotoisia. Ainoastaan 2% naisten yrityksistä työllistää yli 10 työntekijää. Mistä siis paukkuja naisyrittäjyyden kasvuun?

Naisyrittäjien vähäiseen työllistämisvaikutukseen löytyy varmasti useampiakin selityksiä, mutta yhtenä merkittävänä tekijänä on ehdottomasti perhevapaakustannusten maksattaminen äidin työnantajalla ja näin ollen kustannusten kasaantuminen erityisesti naisvaltaisille aloille. Äitiriski on esiintynyt puheissa jo 70-luvulta lähtien, sitä on kirjattu jopa hallitusohjelmiinkin, vaanpa tekoihin saakka sitä ei vielä ole saatu. Yksi lapsi maksaa työnantajalle n.12 000€ jolloin on päivänselvää, ettei naisvaltaisella toimialalla toimiva naisyrittäjä uskalla palkata avukseen nuorta naista.

Raskaus ei ole työpaikalla tapahtunut asia eikä sen kulut kuulu työnantajalle, vaan yhteisvastuullisesti kaikille Suomen veronmaksajille. Asian ratkaisussa on kyse pelkästä poliittisesta tahdosta, jonka olisi porvarihallituksen kuvitellut ratkaisevan.

Suomi tarvitsee talouskasvua ja siihen löytyisi potentiaalia naisyrittäjyydestä. Mutta Suomi tarvitsee myös uusia kansalaisia. Siinäpä ongelma?

Anu Nurmela

Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry

puheenjohtaja