Yrittäjän arki helpommaksi - konkreettisia tekoja tarvitaan

Moni on huomannut, että pienet palvelut katoavat hiljaa: kampaamo sulkee ovensa, ravintola vaihtaa omistajaa, yksinyrittäjä lopettaa ilman otsikoita. Harvempi pysähtyy miettimään, miksi näin käy ja miksi sillä on merkitystä meille kaikille.  

Suomessa on yli 420 000 mikro- ja yksinyrittäjää. He ovat kampaajia, ravintoloitsijoita, käsityöläisiä, konsultteja ja lukemattomien muiden alojen ammattilaisia, jotka pitävät arjen palvelut käynnissä. Pienet yritykset muodostavat suomalaisen elinkeinoelämän selkärangan ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto nousee lähes sataan miljardiin euroon. 

Arjen haasteet ovat todellisia. Kun juttelee yrittäjien kanssa, esiin nousee toistuva tunne: yrittäminen on tehty tarpeettoman vaikeaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on laatinut 19-kohtaisen ohjelman, joka vastaa näihin todellisiin haasteisiin. Kyse ei ole suurista linjauksista, vaan arjen helpottamista. 

Rahoitusta on hankala saada, vaikka työtä ja kysyntää olisi. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuntuu isolta riskiltä byrokratian ja epävarmojen pelisääntöjen vuoksi. YEL-maksut perustuvat arvioihin, jotka eivät aina vastaa todellista tilannetta, ja pienimmissä yrityksissä myös tilintarkastusvelvollisuus koetaan raskaaksi suhteessa yrityksen kokoon. Kun arki täyttyy hallinnosta ja epävarmuudesta, aikaa ja energiaa jää vähemmän siihen, mikä oikeasti kannattelee yritystä, eli omaan työhön ja asiakkaisiin. 

Moni saattaisi haluta kokeilla yrittäjyyttä palkkatyön ohella, mutta pelko työttömyysturvan menettämisestä jarruttaa. Yhdistelmävakuutus muuttaisi tilanteen, työtön voisi kokeilla työllistää itse itsensä ilman pelkoa turvaverkkojen katoamisesta. Samalla on tärkeää huolehtia yrittäjien jaksamisesta. Liikunta- ja kulttuuriedun laajentaminen yksinyrittäjille tunnustaisi sen tosiasian, että jaksaminen on tärkeää, myös yksinyrittäjälle.  

Konkurssi ei ole häpeä, vaan osa yrittäjyyden riskiä. Liian usein konkurssin kokenut yrittäjä jää jumiin ja uuden yrityksen perustaminen tuntuu mahdottomalta. Tätä on muutettava. Kokemusta ja osaamista ei saa päästää hukkaan, vaan on luotava mahdollisuuksia uuteen alkuun. 

Miksi tämä on tärkeää? Moni haaveilee yrittäjyyden kokeilemisesta, mutta harva uskaltaa. Pelätään epäonnistumista, toimeentuloa tai byrokratiaa. Kun kynnystä madalletaan, yrittäjyydestä tulee vähemmän pelottavampi. Tämä lisää uusia palveluita ja elävöittää paikallista arkea. Elinvoimainen paikkakunta ei synny itsestään. Se syntyy siitä, että meillä on rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat kokeilla ja järjestelmä, joka tukee heitä onnistumaan ja kun paikallinen yrittäjä menestyy, vaikutus ei jää yrittäjään. Se näkyy työpaikkoina, palveluina ja elinvoimaisina yhteisöinä. 

Yrittäjyys on myös osa ratkaisua nuorisotyöttömyyteen. Tulevaisuuden työ syntyy usein aloille, joita emme vielä tunne. Harva olisi parikymppisenä uskonut, että työksi voisi tulla somevaikuttaminen tai sisällöntuotanto, silti ne työllistävät ja mahdollistavat yrittämisen. Kun yrittämisestä tehdään helpompaa, annetaan nuorille tilaa rakentaa omannäköisiä työuria myös tulevaisuuden aloilla. 

Nämä 19 toimenpidettä eivät ratkaise kaikkea, mutta ne vievät oikeaan suuntaan: kohti Suomea, jossa yrittäjyys on realistinen vaihtoehto yhä useammalle ja jossa yrittäjiä ei siedetä, vaan tarvitaan. 

Tuulia Keltto 

yrittäjä 

piirihallituksen varajäsen 

Seinäjoki