Oma tulevaisuuden unelmointi - Kyllikki Anttila

Nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa ei synny suurista puheista, vaan konkreettisista teoista. Tämän ajatuksen kannattelemana hallitus kohdentaa nuorille kokonaisuuden, joka sisältää vappuna 2025 voimaan astuneen terapiatakuun, vuodenvaihteessa käyttöön otetun työllisyyssetelin ja valmisteilla olevan opintosetelin. Kyse ei siis ole siitä, että kaikille tarjottaisiin kaikkea, vaan siitä, että tuki kohdentuu täsmällisesti sinne, missä tarve on suurin.

Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria. Sen tarkoituksena on varmistaa, että mielenterveyden haaste tunnistetaan ajoissa ja hoito alkaa ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Nuoren tulee päästä terapiaan tai psykososiaaliseen hoitoon kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun tarve on arvioitu. Terapiatakuu soveltuu erityisesti lievän tai keskivaikean mielenterveyden haasteisiin ja niiden ehkäisyyn.

Varhainen tuki ei ole vain inhimillisesti oikein yksilöä kohtaan, vaan se on viisautta koko yhteiskunnan kannalta. Kun nuori saa apua ajoissa, hänen ei tarvitse karsia haaveitaan tai luopua tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Työllisyysseteli puolestaan kohdentuu työnantajalle, joka palkkaa 18–29-vuotiaan työttömän nuoren. Sen tavoitteena on sekä helpottaa nuoren työelämän starttia että ehkäistä nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kehittymistä. Tuen saaminen ei ole automaatti vaan siihen liittyy viranomaisen arviointi niin työnantajan kuin nuoren tilanteesta.

Työllisyysseteli kattaa 50 % nuoren palkkakuluista, maksimissaan 1500 euroa kuukaudessa. Tukea voi saada enintään kuusi kuukautta. Jakson aikana nuori automaattisesti harjaantuu niin työtehtäviin kuin työyhteisöön, joka toivottavasti edistää pitkäaikaisen työsuhteen syntymistä. Joka tapauksessa nuori saa itselleen elintärkeää työkokemusta ja sitä kautta itseluottamusta.

Lisäksi hallituksella on työn alla ministeri Talvitien käynnistämä esitys opintosetelistä, joka aluksi tulee voimaan kolmen vuoden kokeiluna. Valmistelun tavoiteaikataulu on syksy 2026. Tämä uudistus on vastaus siihen, että vuosittain tuhannet nuoret jäävät yhteishaun jälkeen ilman korkeakoulun opiskelupaikkaa. Seteli tulee mahdollistamaan enintään 30 opintopisteen eli noin puolen vuoden opintojen suorittamisen avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa, ilman opintomaksua.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot määrittelevät parasta aikaa, mitä opistokokonaisuuksia ne tulevat tarjoamaan opintosetelin avulla suoritettavaksi. Ne ovat sitten valmiina nuoren haettavaksi, kun kokeilu astuu voimaan. Opintoseteli kohdentuu ensisijaisesti lukiosta valmistuneelle ylioppilaalle, joka pykälien edellyttämällä tavalla on hakeutunut jatko-opintoihin – ovien avautumatta. Se tulee tarjoamaan nuorelle mahdollisuuden startata suoraan oman mielenkiintonsa mukaiseen opiskeluun, ilman että välivuosi hämärtää intoa. Ja mikä parasta – seuraavalla hakukierroksella ydinasiat, sanasto ja viitekehys ovat tuttuja. Lisäksi nuori voi hyväksilukea suoritetut opintopisteet varsinaiseen tutkintoon. Myönnän, että odotan kokeilun tuloksilta paljon.

Edellä mainitut toimenpiteet eivät ole järjestelmän massiivisia uudistuksia, vaan täsmätoimia nuoren tarpeeseen. Uudistuksia yhdistävä perusajatus on se, että pienikin oikea-aikainen tuki nuorelle voi olla ratkaiseva. Hän uskaltaa myös unelmoida, sillä se on kestävän tulevaisuuden perusta. 

Kyllikki Anttila

Seinäjoen Kokoomusnaiset