Naistenpäivä: osaaminen on voimavara – mutta myös käyttämätöntä kasvupotentiaalia - Tuulia Keltto

Naistenpäivä muistuttaa yhdestä yksinkertaisesta asiasta: osaaminen on yhteiskunnan tärkein voimavara. Mutta vasta silloin, kun se pääsee näkyväksi ja vaikuttamaan.

Suomi kouluttaa, mutta hyödynnetäänkö osaaminen?

Suomessa osaamispohja on vahva ja moniääninen. Naiset ovat monilla aloilla enemmistö korkeakoulutetuista ja tuovat työelämään merkittävää asiantuntijuutta. Silti osa tästä potentiaalista jää vajaakäyttöön.

Tilastot kertovat kiinnostavan ristiriidan. Sukupuolten keskimääräinen palkkaero Suomessa on edelleen noin 16 %. Samaan aikaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut noin 35 prosenttiin. Johtoryhmissä naisten osuus on noin 31 prosenttia.

Mutta aivan ylimmässä johdossa kuva muuttuu. Helsingin pörssissä vain 11 yrityksellä on naistoimitusjohtaja, mikä tarkoittaa noin 8 prosenttia kaikista toimitusjohtajista. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei enää kuulu aivan kärkeen yritysjohdon sukupuolijakaumassa: hallituksissa ja johtoryhmissä naisten osuus on Suomessa yhteensä noin 33 prosenttia, kun vertailun kärkimaissa se lähestyy jo 40 prosenttia.

Kehitystä siis tapahtuu, mutta samalla luvut kertovat, että kaikki osaamispotentiaali ei vielä realisoidu johtoon asti. Kun organisaation osaamisrakenne ja sen päätöksentekopöydän kokoonpano eivät vastaa toisiaan, kyse ei ole vain tasa-arvokysymyksestä. Kyse on myös tuottavuudesta ja kilpailukyvystä.

Kyse on rakenteista, ei yksilöistä

On houkuttelevaa ajatella, että kyse on yksittäisten ihmisten valinnoista tai asenteista. Mutta kun sama ilmiö toistuu toimialasta ja organisaatiosta toiseen, selitys löytyy usein rakenteista.

Nämä eivät ole vain henkilöstöpolitiikan kysymyksiä. Ne ovat myös talous- ja kilpailukykykysymyksiä.

Tutkimusnäyttö on tässä varsin johdonmukainen: monimuotoiset johtoryhmät tekevät parempaa riskienhallintaa, hahmottavat laajemmin ja reagoivat nopeammin muuttuviin tilanteisiin.

Syynä ei ole symboliikka vaan näkökulmien kirjo. Erilaiset kokemukset tuottavat erilaisia kysymyksiä ja usein myös parempia päätöksiä. Samalla läpinäkymättömät rakenteet tulevat kalliiksi. Palkkaerot, urakehityksen epätasaisuus tai näkymättömät lasikatot näkyvät lopulta vaihtuvuutena, sitoutumattomuutena ja vaikeutena houkutella osaajia.

Osaamispotentiaalin hyödyntäminen on myös kansantaloudellinen kysymys

Suomessa keskustellaan jatkuvasti osaajapulasta, tuottavuudesta ja talouskasvusta. Samalla tiedämme, että työikäisen väestön määrä pienenee ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.

Jos osa väestön osaamisesta jää järjestelmällisesti vähemmälle käytölle, menetämme tuottavuutta, innovaatioita ja kasvua. Jokainen käyttämättä jäänyt näkökulma, idea tai osaamispolku tarkoittaa menetettyä mahdollisuutta, sekä yrityksille että koko taloudelle.

Kun osaaminen pääsee näkyviin ja vaikuttamaan täysimääräisesti, hyöty ei rajoitu yksittäiseen organisaatioon. Se parantaa päätöksentekoa ja vahvistaa koko talouden kilpailukykyä.

Tuulia Keltto

Yrittäjä

piirihallituksen varajäsen

Seinäjoki