VALTA JAETAAN VASTA KUNTAVAALIEN JÄLKEEN 

Kuntavaalien jälkeen valta jaetaan uudelleen. vaalien tuloksen perusteella jaetaan valta uudelleen ensi kesänä. Valtuustojen lisäksi on tarjolla hyvinkin monenlaista maakunnallista ja kunnallista luottamustehtävä. Luottamushenkilöiden paikkajako vaatii aikaa ja paneutumista, jotta saadaan mahdollisimman osaava ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Paikkajakoon on olemassa omat matemaattiset laskukaavansa, joiden avulla vaalien tulos realisoidaan. Aina ei kuitenkaan pelkkä matematiikka riitä. Eri paikkakunnilla on olemassa oma kulttuurinsa, miten valta vaalien jälkeen jaetaan. Neuvotteluja käydään puolueiden aktiivien johdolla ja heidän osaaminen on ratkaisevassa asemassa. Kyse on ensimmäisestä vaalien jälkeen aikaa vaativasta vapaaehtoistyöstä. Paras tulos saadaan, kun neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen.

Ehdokkaiden on hyvä tietää, miten vaalien jälkeen toimitaan. Pelisääntöjen tulisi olla kaikkien tiedossa jo ennen vaaleja. Kaikissa peleissä säännöt vähentävät ristiriitatilanteita. Erityisen tärkeää se on poliittisessa pelissä, koska valta on niin makeaa. Demokratiaan ei kuulu jakaa luottamustehtäväpaikkoja etukäteen, vaan ensin on käytävä vaalit.

Aluksi puolueet jakavat paikat vaalien saaman tuloksen mukaisesti. Näissä neuvotteluissa yleensä pidetään pilkulleen kiinni omista asemista. Tiedon välittyminen kaikille asianosaisille on ensiarvoisen tärkeää tyydyttävän lopputuloksen saamiseksi. Tasa-arvolaki tasapainottaa paikkajakoa sukupuolten välillä.  Sen jälkeen puolueiden sisällä jaetaan paikat ottaen huomioon vaalin tulos. Puheenjohtajistolla on oma asemansa, joten siksi niiden jaosta käydään yleensä kipeimmät väännöt. Saattaa olla olemassa myös niitä luottamushenkilöpaikkoja, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Paljon puhutaan pienten kuntien naispäättäjäpulasta: naispaikoille ei ole tarjolla riittävästi henkilöitä, mikä johtaa vallan keskittymiseen pienelle piirille. Naisten tulee myös rohkeasti ottaa vaativia luottamustehtäviä vastaan. Toki on tärkeää huomioida ehdokkaiden erityisosaaminen ja toisaalta jääviysasiat. Yleensä asiat, jotka kiinnostavat tulevat paremmin hoidettua ja siksi myös henkilökohtaiset mieltymykset tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida. Ei kuitenkaan tarvitse olla erityisasiantuntija, vaan aina voi oppia uutta ja koskaan ei vaalien jälkeen voi sanoa, minkä toimielimen asiat nousevat keskiöön. Pahinta demokratian halveksuntaa on, että ei osallistu siihen luottamustoimeensa, johon on tullut valituksi. On ymmärrettävää, että aina ei aikataulut sovi ja tämän vuoksi on olemassa varahenkilöjärjestelmä. 

Yleensä on koettu hyväksi, että kahden kauden jälkeen on syytä vaihtaa luottamushenkilöpaikkaa. Vaikka osaaminen kyseisellä paikalla on alalta lisääntynyt niin myös hampaankoloon jääneet valtatappiot. Ongelmahan on usein, että samoille paikoille on useampi kiinnostunut ja paha mieli tulee, jos ei saa haluamaansa paikkaa tai ei ole perusteluita, miten ratkaisuun on päädytty.

Kyllikki Anttila Johanna Ikola Riitta Koivula Minna Lounatvuori Tanja Malinen Riitta Maunula-Craycroft Merituuli Metsola Riitta Pääjärvi-Myllyaho Susanna Suokko Anne Södervik Marja-Liisa Vettenranta Anna-Maija Renko 

Lisätiedot: Pohjanmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Anna-Maija Renko, puh. 050 300 97 27